Sony Xperia P: sukunäköinen pikkuveli

Androidsuomi on jo aikaisemmin arvioinut Sony Xperia S:n, joka on Xperia P:n isoveli. Puhelimet ovat ulkoisesti hyvin saman näköisiä, S:n ollessa kaksikosta fyysisesti suurempi. Muotoilultaan laitteet ovat kuin yhdestä puusta, aina alalaidan kosketusnäppäimien läpinäkyvää kaistaletta myöten. Kuten S:ssäkin, eivät kosketusnäppäimet sijaitse itse läpinäkyvässä osassa vaan sen yläpuolella. Tämä tuotti alkuunsa mielenkiintoisia tilanteita ennen kuin käyttäjä tottui ominaisuuteen. Myös pikkuveljessä läpinäkyvä osa on valaistu, eikä sitä pysty käyttämään ilmoitusvalona.

Muotoilusta voi olla montaa mieltä, mutta omaan silmääni yksinkertaiset linjat sopivat. Laite ei huuda olemassaoloaan, mutta se ei huku massaan. Positiivisena bonuksena sen vielä tunnistaa Sonyn tuotteeksi jo pelkän muotokielensä perusteella. Käteen puhelin tuntui alkuunsa turhan kulmikkaalta, mutta muutaman päivän käytön jälkeen sopiva ote löytyi. Verrattuna moniin kilpailijoihinsa, Xperia P on hieman paksumpi ja kulmikkaat muodot korostavat tätä tuntumaa kädessä.

Valitettavasti johtuen arvostelijan Omenaisen tietokoneen jokseenkin hulvattomasta sielunelämän myllerryksestä Xperia P:stä artikkelia varten otetut kuvat ovat siirtyneet bittien taivaaseen, yhdessä monen muunkin asian kanssa. Laite on kuitenkin hyvin samankaltainen isoveljensä kanssa, ja tässä tapauksessa voi sanoa, että pressikuvat tekevät laitteelle oikeutta, toisin kuin monissa muissa tapauksissa.

Sony on varustanut Xperia P:n 960 x 540 pikselin näytöllä, joka valmistajan mukaan toistaa 16 miljoonaa väriä. Kokoa näytöllä on neljä tuumaa eli se on vain hieman pienempi kuin isoveljessään. Matalampi näytön tarkkuus ei tunnu häiritsevältä, päinvastoin, näyttö tuntuu sopivan tarkalta ja kirkkaalta. Näytöstä saa selvää mukavasti kirkkaammassakin valossa, ja toisaalta, se ei ota pahasti silmille hämärämmässäkään. Tietysti näytön kirkkautta saa säädettyä niin, että se miellyttää krantumpaakin lintuja viskovaa possujen vihaajaa.

Xperia P on varustettu myös kameran laukaisua varten oikeaan kylkeen sovitetulla painikkeella. Sen tuntuma on lähinnä kohtuullinen, eli kuvia sai näppäiltyä hieman mukavammin kuin näytön laukaisinta hipelöiden, mutta näppäimen tuntuma ei yllä vaikkapa sen pahamaineisen Omenaisen laitteen näppäimen tasolle. Tuntumaero on tosin varsin marginaalinen, jos verrataan oikeisiin kameroihin, vaikkapa vain halpispokkareihinkin.

Kameran laukaisimen vieressä samalla kyljellä on äänenvoimakkuudensäädin, joka toimii kamerassa myös zoomina. Xperia P:n fyysinen koko on kuitenkin sitä luokkaa, että vähänkään suuremmilla käsillä varustettu kuvaaja saa hetken sovitella kouriaan luurin ympärille ettei kädet tule näytön eteen häiritsemään kuvaustilanteen seuraamista. Tehtävä ei ole aivan mahdoton, varsinkaan kun laitteesta saa sen hieman paksumman rungon ansiosta tukevamman otteen kuin ohuimmista kilpailijoistaan.

Laitteen päältä löytyy tuttu 3,5 mm miniplug-liitäntä kuulokkeille ja handsfreelle sekä virta/lukitusnäppäin. Rungon alareunasta ei mitään mielenkiintoista löydykään, vaan loput reunoille sijoitellut hienoudet löytyvät laitteen vasemmasta kyljestä. Sieltä löytyy luukun takaa SIM-korttipaikka ja ylempää mikroHDMI- ja USB-liitännät. Isoveljeen verrattuna, erona on se, ettei Xperia P:ssä ole liittimiä peitetty millään suojaluukuilla. Tästä ei mitään haittaa tuntunut olevan, koska kokeilujakson aikana luuri matkusteli vaihtelevasti taskuissa ja laukuissa keräämättä töhnää tai nukkaa liittimiin häiritsemään toimintaa.

Keskellä takalevyä asustelee laitteen kamera ja salama. Sijainti on siinä mielessä mukava, että kännykkää nopeasti esiin kaivaessa ja kuvan räpsäyttelyä aloitellessa todella harvoin kävi niin, että sormi peitti kameran linssin. Sitä tuppaa sattumaan kohtuullisen usein laitteiden kanssa joissa kamera on sijoitettu tyylikkäästi rungon kulmaan. Kamera on 8 megapikselinen, eli hieman vaatimattomampi kuin isoveljessään. Kuvat onnistuivat pääsääntöisesti hyvin, joskin hieman tunnoton laukaisimen nappi aiheutti ajoittain tärähtäneitä tai vähintäänkin hieman epätarkkoja otoksia.

Kamera on varustettu jo käytännössä kaikista luureista vakiona löytyvillä kuvausominaisuuksilla, kuten panoraama, makro, HDR, jne. Kuvat ovat laadultaan riittävän hyviä normaaliin nettikäyttöön ja viestittelyyn, luonnollisesti osaava kuvaaja saa jopa hyviä kuvia aikaiseksi. Kameralla voi myös tallentaa 1080p-tarkkuudella teräväpiirtovideota, joskin kameran valovoima ei välillä riitä tuottamaan täydellistä kuvaa. Kuvanlaatu on kuitenkin niin still- kuin videokuvassakin hyvin linjassa muiden modernien älypuhelimien kanssa.

Takalevy on muovisen oloinen, mutta alumiininen “unibody”-runko tekee puhelimesta tukevan tuntuisen kädessä. Kuoret eivät keränneet tahroja tai edes käytännössä ollenkaan naarmuja, vaikka matkusti joskus farkkujen taskussa toisen puhelimen kanssa. Samaa ei valitettavasti voi sanoa muutamasta kilpailijan laitteesta. Johtopäätöksenä voisi pitää sitä, että laite tule säilymään siistinä kohtuullisen pitkään, jopa hieman huolettomammankin käyttäjän näpeissä.

Xperia P:n sisällä puuskuttaa isoveljeään hieman vaatimattomampi, yhden gigahertsin kaksiytiminen prosessori, joka majailee ST Ericssonin NovaThor U8500 -järjestelmäpiirillä ARM Mali-400 -grafiikkasuorittimen kanssa. Suorituskyky ei tuntunut testijakson aikana loppuvan minkään normaaliin heavy-userin arkeen liittyvän puuhan kanssa. Laite on varustettu 16 Gt sisäisellä tallennustilalla, josta käyttäjän täytettävänä on hieman alle 13 Gt. Puhelin on myös varustettu NFC-piirillä, mutta sitä ei valitettavasti ollut mahdollista tällä kertaa testata. Kokeilun aikana puhelimessa pyöri Android 2.3 Gingerbread, mutta tätä lukiessa ICS-päivityksen pitäisi olla jo saatavilla.

Käyttöliittymän ja varusohjelmien kohdalla ei Xperia P:n isoveljen kanssa ole juurikaan eroa, eli niistä kannattaa lukea kattavasti Xperia S:n artikkelista.

Xperia P on hyvä vaihtoehto isoveljelleen ja miksei mille tahansa hintaluokkansa puhelimellekin. Puhelimen runko on muotoilultaan erilainen, kuin kilpailijoilla ja sen paksuus sekä kulmikkuus saattaa jotakuta häiritä niin paljon, ettei yhteistä matkaa pysty jatkamaan. Muotoilu on kuitenkin onnistunut niin hyvin, että edellä mainituista ominaisuuksista huolimatta, siitä saa tukevan otteen ja pienellä totuttelemisella suurin osa käyttäjistä löytää sen juuri oikean otteen. Käyttöliittymä on toimiva ja hyvin linjassa Sonyn muiden puhelimien kanssa. Käyttö on sulavaa ja värimaailma on Sonymäisen simppeliä ja miellyttävää. Ehkä johtuen juuri vähäeleisyydestään ja muotoilustaan, Xperia P ei tuonut sitä paljon puhuttua WOW-elämystä heti ensi hetkillä, mutta testijakson aikana puhelimen kanssa tuli niin hyvin sinuiksi, että sen valitsi usein mukaansa muiden vaihtoehtojen jäädessä pöydälle odottamaan vuoroaan.