Google, yhdessä valmistajakumppaniensa kanssa, on julkaissut jo kolme Nexus-sarjan puhelinta. Aikaisemmat olivat HTC Nexus One, Samsung Nexus S ja Samsung Galaxy Nexus ja nyt on LG:n vuoro. Meitä luonnollisesti kiinnosti, onko LG:llä tarvittavat rahkeet päihittämään Nexus Onen rakenteellinen tuntuma ja edellisen Galaxy Nexuksen rautapuoli.

httpvh://www.youtube.com/watch?v=22Zh1ypKlAk

Rakenne

Laite jäljittelee hieman Galaxy Nexuksen pyöristystettyjä piirteitä, mutta siihen yhtäläisyydet sitten jäävätkin pl. tietenkin etupuolen samankaltainen minimalistinen näppäimetön design. Näytön ollessa sammutettuna, näyttää laitteen etupuoli käytännössä yhdeltä mustalta pinnalta ja näytön reunat erottuvat käytännössä vain valon taittuessa sopivassa kulmassa. Tämä tuo yllättävää mystiikkaa, sillä etupuolelta puuttuvat kaikki valmistajan logot ja merkinnät. Ainoat tätä mustaa pintaa rikkovat ovat kaiuttimen pieni ritilä ja 1,3 Mpix webcam.  Laitteen näyttönä toimii 4,7” 1280×768 (300 PPI) IPS-paneeli  ja koko komeus on vuorattu Corning Gorilla Glass 2:een. Keskitettynä näytön alareunasta löytyy valkoisena vilkkuva notifikaatio-LED, mutta pikaisen testauksen perusteella kyseessä on RGB-LED, joten sopivalla ohjelmalla (esim Play-kaupasta löytyvä Lightflow) on mahdollista asettaa oma värinsä kullekin notifikaatiolle.

Positiivisena yllätyksenä laitteen kaikki reunat on miellyttävästi pyöristetty lasia myöten, joten se tuntuu todella hyvältä kädessä. LG on myös selvästi pyrkinyt kohtalaiseen täydellisyyteen laitteen rungon ja lasin saumojen kanssa jotka on hiottu täsmäämään toisiinsa erittäin hyvin. Tämän ansiosta runko ei tunnu ikävästi lasin reunoilla.

Laitteen runko on pinnoitettu kumimaisella materiaalilla, joka tuntuu hyvältä kädessä. Tämä on myös erittäin tärkeä ominaisuus, sillä laitteen takalevy on myös tehty Gorilla Glass 2:ta, joka tekee puhelimesta hyvinkin liukkaan, joten kaikki lisäpito on tarpeen.

Google ja LG ovat todennäköisesti hyvinkin ylpeitä saavutuksestaan, sillä takalevyyn on laitettu kohtalaisen isolla hopeisella tekstillä ”Nexus”.

Takalevyn suurin huomion vangitsija on kuitenkin pienet kultaiset pisteet jotka liikkuvat puhelinta liikutettaessa valossa luoden efektin Nexus-laitteiden alkuperäisestä animoidusta Nexus-taustakuvasta. Kyseinen jippo näyttää kivalta ja tuo tietynlaista premium-tuntumaa laitteeseen. Takapaneelista löytyvät myös 8 Mpix kamera ja LED-salama.

Kuten huomasitte, puhuin takapaneelista takakannen sijasta; laitteen runko on kiinteä ja akkua ei voi vaihtaa, se on tuttuun tyyliin integroitu kiinteästi laitteeseen. Tämän vuoksi laitteen vasemmasta kyljestä löytyy omenaleiristä tuttu mikroSIM-kelkka, samasta kyljestä löytyvät myös äänenvoimakkuuspainikkeet. Oikeasta reunasta löytyy virtanäppäin ja kuulokeliitin on tuttuun tapaan laitteen yläreunassa ja mikroUSB alareunassa.

Kaiken kaikkiaan rakenteeltaan ja ulkonäöltään laite on ehkä yksi parhaimman näköisistä ja tuntuisista Android-laitteista aikoihin, josta joudumme antamaan pisteet sekä LG:lle että Googlelle.

Myönnettäköön, että kaksi isoa lasilevyä ei ole ehkä se paras vaihtoehto rähmäkäpylöille, sillä vaikka lasi olisi kuinka vahvaa tahansa, menee se rikki kun isku tulee sopivassa kulmassa. Mikäli olet yksi niistä, jotka tiputtelevat puhelintaan, on suojuksen hankinta suotavaa.

Rauta

Laitten sydämenä sykkii 1,5 GHz neliytiminen Qualcommin Snapdragon S4 Pro ja keskusmuistia löytyy reilut 2 gigatavua. Laitteesta löytyy 8 ja 16 gigatavun tallennustilalla olevat versiot. Koska laite on Nexus-sarjaa, ei kapasiteettia voi kasvattaa SD-kortein, joten suosittelemme hankkimaan saman tien isomman version, mikäli sille on tarvetta.  Laite tukee HSPA+-standardia 42 Mbit nopeuksiin saakka, joten ”4G”-tuki löytyy laitteesta, valitettavasti aitoa LTE-tukea ei laitteesta saa irti suoraan paketista otettaessa.

Vaikka laite ei virallisesti (vielä) tue LTE:tä, on laitteessa LTE-radio. Tämän ovat näppärät XDA-kehittäjät saaneet kytkettyä huoltovalikon kautta käyttöön ainakin tukemaan Kanadalaista taajuusluokkaa, joka ei ole yhteensopiva Suomen taajuuksien kanssa. LTE-piiri joka laitteessa on, tukee myös globaalisti kaikkia taajuuksia, joten nähtäväksi jää aukeaako laite toimimaan myös täkäläisillä LTE-taajuuksilla joko LG:n tai XDA:n harrastajien toimesta.

Laite tukee trendikkäästi Bluetooth 4.0:aa, NFC:tä ja Nokiankin käyttämää Qi-standardin langatonta latausta. Jälkimmäisestä on iloa niille, jotka ovat ovat kateellisia kaverin Lumian Fatboy-laturille, sillä tämä toimii myös ongelmitta Nexus 4:n kanssa.

Uutuuksina mukana tulee langaton kuvan peilaus Miracast-standardia käyttäen ja slimport-tuki, jolla on mahdollista siirtää kuva isolle ruudulle käyttäen erillistä slimport-kaapelia mikroUSB-liittimessä. Slimport-kaapeleita löytyy HDMI-, DVI- ja DisplayPort-liittimiä tukevana.

Kamera

Nexus-laitteiden suurin Akilleen kantapää on aina ollut kamera; vaikka sovelluspuolelle on tuotu paljon hauskoja uusia ominaisuuksia (esim. sarjakuvaus), ovat kamerat olleet vähintäänkin keskinkertaisia. Nexus 4 muuttaa tämän asian positiiviseen suuntaan. Laitteen 8 Mpix kenno tuotti valoisassa mukavan laadukkaita otoksia ja yllätykseksemme laite pärjäsi kiitettävästi myös hämärässä kevyeen vastavaloon kuvattaessa. Valoisassa otetut kuvat eivät kuitenkaan pärjää SGS 3:n tai One X:n tapaisten lippulaivojen kennoille, mutta eivät myöskään häpeä paljoa niiden rinnalla. Kaiken kaikkiaan laitteen kamera on kelpo päivittäisiin räpsyihin. Fyysistä laukaisinnappia ei valitettavasti edelleenkään ole.

Suurin muutos tulee kuitenkin kameraohjelmiston mukana ja Google on vihdoin tajunnut päivittää lievästi sanottuna ankean vakiokameransa vuoteen 2012. Ohjelmisto näyttää edelleen ”yksinkertaiselta” ollessaan auki, mutta tämä on vain minimalistisessa linjassa puhelimen ulkonäön ja Androidin holo-teeman kanssa.

Ohjelman ollessa päällä ei ruudulla näy kuin laukaisin, asetusvalikko ja kameratilan valitsin (näihin palaamme hetken päästä).

Asetusvalikosta löytyvät kameran valitsin, HDR-kuvaustila, salaman asetukset, valkotasapainon säätö ja valotusasetus. Kuvaustilan valinta löytyy lisäasetusten alta, mutta tämä on vakiona automaatilla, joten kamera yrittää itse päätellä kuvataanko nyt toimintakuvia, yökuvia, auringonlaskua vai juhlia.

Kuvaustiloja on neljä: tavallinen kamera, videokamera, panoraama ja lisäksi uusi Photosphere-tila.

Näistä muut ovat tuttua huttua, mutta viimeisin tuo hyvinkin kiinnostavan uuden ominaisuuden Android-laitteisiin.

Photospherellä on mahdollisuus kuvata 360-asteen panoraama jota on mahdollista pyörittää Google Mapsin Streetview’n tapaisesti miten haluaa. Tuotokset on mahdollista jakaa kaikkien nähtäville omaan Google+ profiiliin tai Google Mapsiin täydentämään näkymiä paikoista missä Googlen omat autot eivät ole käyneet. Google+:aan kuvat saa näkyville heti ja jälkimmäisessä tapauksessa lähetetyt kuvat käydään läpi Googlella, jotta niistä poistetaan mahdolliset yksityisyyttä loukkaavat kohdat. Kun Google on tehnyt oman magiansa ja julkaissut kuvan, tulee puhelimeen liitettyyn Gmail-tiliin ilmoitus kohteen julkaisusta ja linkki kyseiseen panoraamaan.

Tässä oma kontribuutiomme (raahaa kuvaa hiirellä katsoaksesi eri suuntiin):

View Larger Map

Mikäli Photosphere-työkalulla on kuvattu joka ikinen kohdepiste, on kuvasta mahdollisuus luoda ns. Tiny planet -kuvatuotos ja lopputulos yllä olevan linkin takana olevasta panoraamasta on jotakuinkin alla olevan näköinen.

Musta piste keskellä johtuu siitä, että vaakatasossa kuvattaessa ala ja yläreunaan panoraamassa jää valitettavasti musta “surupiste”, mutta pystyssä kuvattaessa tätä ei tapahdu.

Laite kuvaa tietenkin myös 1080p-resoluutioista videota ja alla esimerkki:

httpvh://www.youtube.com/watch?v=Qu4IeCPwVDY

Ohjelmisto

Laitteen käyttöjärjestelmänä toimii Android 4.2:n tuorein versio (julkaisuhetkellä 4.2.1) ja vaikka tämä on ”numeroa isompi”, on kyseinen käyttöjärjestelmä edelleen ”Jelly Bean”-sarjaa. Isojen mullistusten sijaan 4.2 keskittyykin tuomaan liudan pienempiä muutoksia ”perus”-androidiin. Monet näistä muutoksista ovat olleet jo iät ja ajat valmistajien omissa käyttöliittymissä, joten aivan suunnattomasta päivityksestä ei voida puhua. Oikeastaan asiaa voitaisiin lähestyä siltä kantilta, että Google on vihdoin saamassa Androidin sellaiseksi, että sitä ei välttämättä tarvitse puukottaa, jotta se sopii tavallisen käyttäjän jokapäiväiseen käyttöön suoraan laatikosta.

Uusista ominaisuuksista päällimmäisin on uusi lukkoruutu, joka mahdollistaa nyt työpöydältä tuttujen widgettien käyttämisen lukkoruudulla ja mukana tulevatkin työpöytä-widgetit Gmailille, tekstiviesteille, kalenterille ja kellolle. Neljän esiasennetun lisäksi löytyy niitä luonnollisesti iso kasa lisää Play-kaupasta ja moni työpöydältä tuttu widgetti on saanut jo tuen lukkoruudulle. Hieman kyseenalaista kuitenkin oli se, että widgettien sisältö, esim. sähköpostien otsikot näkyivät, vaikka puhelimessa oli lukitus aktiivisena. Tämä on jokseenkin käsittämätön ominaisuus tietoturvan kannalta.

Widgettien lisäksi löytyy lukkoruudulle myös pikavalinta kameralle pyyhkäisemällä lukkoruutua oikealta vasemmalle.

Google on vihdoin ottanut opikseen muilta valmistajilta ja lisännyt pika-asetusvalikon notifikaatioalueelle; tämä on mainio lisä, ja varmasti tervetullut lisäys valmistajillekkin, sillä ominaisuus on suoraan Androidin koodipuussa ilman, että heidän tarvitsee erikseen sörkkiä sitä.

Androidin näppäimistöön on vihdoin integroitu ”Swype”-tyylinen piirtokirjoitus, joka iloiksemme tuki suoraan myös suomen kieltä. Näppäimistö tarjosi sanakirjapakettia, kun näppäimistön kielen vaihtoi suomeksi.

Galleriasovellukseen on sisällytetty vihdoin kevyet kuvanmuokkaustyökalut.

Kuvaa on mahdollista rajata halutun kokoiseksi ja tämän lisäksi kuva on mahdollista ajaa instagram-tyyppisen suodattimen läpi ja kehystää se mieleiseksi valmiilla kehysvaihtoehdoilla.

Tehokäyttäjät voivat kuitenkin muokata asetuksia käsin ja näitä löytyy mukavan kiitettävä liuta: valoisuus, kontrasti, terävyys, sävy, värikylläisyys, värien eloisuus, mv-suodin ja tummien alueiden värisyvyys.

Edistyneille käyttäjille löytyy mahdollisuus muokata värikäyriä käsin.

Google on myös vihdoin parantanut Androidin tietoturvaa lisäämällä puhelimiin Antivirus-skannerin APK-tiedostoille, kyseinen skanneri käyttää Googlen omaa jatkuvasti päivittyvää tietokantaa haittaohjelmista. Ominaisuuden saa halutessaan kytkettyä pois päältä, mutta varsinkin paljon ohjelmia APK-tiedostoista asentaville tämä on varmasti hyvä uutuus, sillä suurin osa Androidin haittaohjelmista tulee hämärimpiä kolmannen osapuolten kauppoja käyttäessä ja piraattiohjelmia asennellessa, koska lähteestä ei ole mitään varmuutta.

Esiasennettuina ohjelmina mukana tulee ketään yllättämättä koko Googlen oma sovelluspatteristo Chrome-selain, Currents RSS-sovellus, Earth, Elokuvastudio, Videoeditori, Galleria, Gmail, Googlen haku, Google+, Henkilöt-kontaktikortisto, Kalenteri, Kamera, Kello, Laskin, Maps, Messenger, Play-musiikkisoitin, Play-kauppa, puhehaku, Sähköposti, Google Talk, Viestikeskus ja Youtube.

Mukana on tietenkin myös Googlen ilmainen suomeksi toimiva Navigointi.

Testipatteristosta laite repi seuraavanlaiset tulokset:

Vellamo HTML5: 1318
Vellamo Metal: 642
Basemark GUI Onscreen: 60.797565
Basemark GUI Offscreen (720p): 183.19767
Basemark ES 2.0 Taiji: 53,42
Quadrant: 4777
Antutu: 16696

Kuten yllä olevista tuloksista voi huomata, Nexus 4 ei ole mikään luuska – päinvastoin – se on yksi nopeimmista puhelimista mitä markkinoilta löytyy, vaikka optimointivaraa tehoreservien käytössä olisikin. Luultavasti ylikuumenemisen pelossa Nexus 4:n tehoista ei oteta aivan kaikkea irti ja se jää mm. samalla järjestelmäpiirillä varustetusta HTC Droid DNA:sta ja LG Optimus G:stä huomattavasti jälkeen synteettisissä nopeustesteissä. Syytä eroavaisuuksiin ei suoraan voi päätellä, mutta tuloksissa se näkyy selvästi, sillä jotkin tulokset ovat jopa kolminkertaisia. Normaalissa käytössä eroja tuskin huomaa.

Valitettavasti hinnan minimoinnin vuoksi LG ja Google ovat suuressa viisaudessaan päättäneet, että 2100 mAh akku riittää peruskäyttäjälle.  Tämä päätös on käynyt kuitenkin kalliiksi ja testatessani laitetta tuntui kuin olisi palannut takaisin vuoteen 2010 ja jatkuvaan latausruljanssiin. Laite kesti 8-9 tuntia yhdellä latauksella, kun sillä soitettiin muutama puhelu, otettiin jokunen Photosphere-kuva, surffattiin lähijunassa pari sivua iltalehteä ja kommentoitiin pariin Google+-viestiin. Kirkkaus oli kokoajan n. puolivälissä. Toivon suuresti, että laitteemme oli vain akun kannalta maanantaikappale tai Googlella on jokin maaginen taikatemppu jolla akunkestoa parannetaan. Note 2:sta siirtyvälle tämä ei ainakaan jätä kovin hyvää kuvaa akunkestosta.

Laite on kaiken kaikkiaan yksi onnistuneimmista Android-puhelimista tähän päivään mennessä ja aiemmin mainitsemani akunkeston voisi hyväksyä mikäli laitetta myytäisiin myös Suomessa Play-kaupan kautta vajaaseen 400 € hintaan (8 Gt malli), mutta valitettavasti näillä näkymin laiteen hinta tulee kipuamaan korkeammalle, luultavasti reilusti yli 500 € luokkaan. Nopeimmat päivitykset ja puhtaan Android-kokemuksen haluavalle ei kuitenkaan ole kuin yksi vaihtoehto: Nexus 4

Share Button