Asus on kunnostautunut Android-tablettien saralla erityisesti näppäimistötelakallisten laitteidensa kanssa. Yksinkertaisuudessaan tabletti kiinnitetään näppäimistöön, jossa on lisäakku ja muutama liitäntä lisää. Transformer-sarja, Asuksen tabletit siis, on laajentunut ja saimme testiin Asuksen huippumallin, Transformer Infinityn lisäksi myös edullisemman Transformer Pad TF300 -mallin.

Kyseessä on jo tutuksi muodostunut noin 10″ näytöllä varustettu tabletti, johon voi lisäosana ostaa myös näppäimistötelakan. Testiin saimme tabletin telakalla ja luonnollinen ajatus oli lähestyä laitetta kahdelta kantilta: millainen tabletti on kyseessä ja voisiko tällainen kokonaisuus korvata läppärin? Telakan kanssa laite on jo kohtuullisen kokoinen ja kilpailee tavallaan jo miniläppäreiden ja miksei ns. oikeidenkin läppäreiden kanssa.

Laatikoista paljastuu kevyesti pakattuina tabletti ja näppäimistötelakka. Itse tabletti on telakkaa hieman kevyempi ja istuu käteen mukavasti. Fyysinen tuntuma on hyvin samanlainen kuin isoveljessään Infinityssä. Laitteen takalevyn keskellä komeilee Asuksen logo kromattuine kirjaimineen ja muuten takalevy on valkoista muovia jossa on mukava karhennus ympyräkuviona. Keskellä yläreunassa sijaitsee tabletin pääkamera ja takaa katsottaessa vasemmasta reunasta taas löytyy kaiuttimen ritilä. Koko komeus on kehystetty himmeän harmaalla kehyksellä. Etupuolella on tasainen musta etulevy. Laitteen ollessa vaakasuorassa jää Asuksen logo vasempaan ylänurkkaan juuri näyttöalueen yläpuolelle ja hieman keskiviivan oikealla puolella sijaitsee laitteen etukamera. Jo logon asettelusta selviää, että Asus on ajatellut tablettia käytettävän pääsääntöisesti vaaka-asennossa.

Edelleen vaaka-asennossa pidettäessä, kun katsomme laitteen reunoille, löydämme alareunasta telakkaliittimen ja kaksi telakan kiinnitystä varten tarkoitettua rakoa. Telakkaliittimeen liitetään tabletin USB-kaapeli, jolla vehje myös ladataan. Oikeasta reunasta löytyy tuttu 3,5 mm kuulokeliitäntä, yläreunasta lukitusnäppäin ja vasemmasta reunasta äänenvoimakkuuden säätimet, mikroHDMI-liitin ja SIM-korttipaikka. SIM-kortti asetetaan pieneen kelkkaan, jonka saa pompautettua ulos paperiliittimellä pienestä reiästä. Laiskempi ja/tai kiireisempi veijari saa kelkan ulos myös kynnellä, koska muovinen kehys antaa juuri sen verran periksi, että sen alle saa kynnen.

Telakka taas on varustettu kääntyvällä telakointiosalla, johon tabletti naksahtaa mukavasti kiinni. Kyseisen osan vasemmassa reunassa on lukituksen avaamiseen salpa, joka on mukavan jykevä, mutta toimii jouhevasti. Telakan pohja on muuten täysin tasainen, mutta sen nurkista löytyy pyöreät kumitassut jotka pitävät telakoidun kokonaisuuden mukavasti paikallaan pöydällä tai muulla alustalla. Telakan vasemmasta reunasta löytyy sopiva liitin telakan lataamiseen tabletin omalla USB-kaapelilla. Käytännössä kokonaisuutta käytettäessä telakoituna lataus tapahtuu ensin telakan kautta tabletiin ja sitten telakan omaan akkuun. Androidin työkalupalkissa näkyy oma kuvake, kun telakka on kiinnitettynä ja samalla selvillä ikoneilla ilmaistaan tabletin ja telakan lataustilat. Telakan oikeassa reunassa taas on normaali USB-liitäntä ja korttipaikka normaalille SD-kortille. Päältä telakka on siis näppäimistö, jossa on läppäreistäkin tuttu kosketuslevy yhdellä painikkeella. Kosketuslevyä voi myös tuttuun tapaan täpätä, kun haluaa klikata. Telakkaan on siis sisäänrakennettuna myös lisäakku ja Asus lupaa koko komeudelle 15 tuntia työskentelyaikaa.

Tablettina Asus toimii yhtä hyvin kuin mikä tahansa ns. premium-valmistajan tabletti. Se istuu mukavasti käteen ja näytön pinta on sopivan liukas sormella lääppimiseen ilman, että kosketus tuntuu jumittavan kesken puuhastelun. Tabletti on myös mukavan tasapainoinen niin pystyssä kuin vaaka-asennossakin, eli vaikkapa Kindlen lukeminen ja kiukkuisen siipikarjan linkoaminen sujuvat varsin kivuttomasti. Kuten saattoi odottaa edellisten mallien kokemuksella, osaa Asus tehdä toimivan tabletin.

Näppäimistön kanssa TF300 muuttuu pieneksi läppäriksi, jossa on kosketusnäyttö. Näppäimistö tuntuu edellisiin malleihin verrattuna hieman tunnokkaammalta, joskin matkaa vielä on oikeiden läppäreiden näppiksien tuntumaan. Silti näppäimistöllä kirjoittaa ihan mielellään pidempiäkin tekstejä, kuten esim, itse kirjoitin Huawein ja HTC:n arvostelut ja tämänkin artikkelin. Ensimmäisenä näppäimistöllä varustettua kokonaisuutta katsellessa tulee mieleen, että miten se toimisi ainoana tietojenkäsittelylaitteena. Olen aiemmin pettynyt karvaasti ns. miniläppäreihin, eikä ole todellakaan ikävä Compaq Mini -mallista hirvitystä. Miniläppäreiden ongelma, ainakin omalla kohdalla, oli tehottomuus, huono näppäimistö, tunnoton ja liian pieni kosketuslevy sekä auttamattomasti liian pienellä resoluutiolla varustetut, liian pienet, näytöt pyörittämässä liian vanhaa Windowsin versiota. Odotukset olivat siis tätä peilaten kohtuullisen korkealla. Samaan aikaan 15″ läppärin kantaminen koko ajan mukana tuntuu turhalta raahaamiselta ja sen rinnalle ei tuntunut kustannustehokkaalta ostaa pienempää läppäriä vain päivittäisiä reissuja varten. Odotukset olivat siis korkealla: Asuksen TF300 tulisi kohtaamaan päivittäiset haasteet ja tehtäviä joita normaalisti on tarkoitus tehdä tietokoneella.

Asus Transformer Pad TF300 on sovelluksiltaan varustettu selvästi enemmän hyötykäyttöä ajatellen, koska esimerkiksi nykyisin niin kovin trendikkäät SoMe-integroinnit ja cockpitit sun muut loistivat poissaolollaan. Tästä en ollut yhtään pahoillani, koska tykkään käyttää tiettyjä sovelluksia sosiaaliseen meedioimiseeni, usein valmistajien omat sovellukset lähinnä huvittavat, pahimmillaan jopa ärsyttävät. Asus onkin panostanut enemmän viihdekäyttöön ja työkäyttöön tarjoamalla videoiden, musiikin ja lukemisen puolelle hyvät perussovellukset, kuten myös bundlaamalla pakettiin jo muidenkin valmistajien laitteista tutun Polaris Officen. Kyseinen toimisto-ohjelmisto soveltuu hyvin Word-, Powerpoint- ja Excel-tiedostojen luomiseen, muokkaamiseen ja esittämiseen.

Lisäksi Asus tuo käyttäjille oman pilvipalvelunsa, joka toimii laitteelle myös lisätyn @vibe Fun Center -palvelun tunnuksilla. Asuksen oma pilvi toimii kiitettävästi, ominaisuuksia on riittävästi peruskäyttöön ja on ehdottomasti tutustumisen arvoinen sellaiselle käyttäjälle jolla ei ole jo esimerkiksi Box.net tai Dropbox-tunnuksia, miksei muidenkin, ainakin kokeilun vuoksi. Jotta asiat eivät olisi liian yksinkertaisia, Asus on nimennyt pilvipalvelunsa WebStorageksi ja laitteelta löytyy myös sovellus nimeltä MyCloud. Tämä on sovellus, joka tietokoneeseen asennettavan kumppaninsa kanssa muodostaa kotiverkkoon oman privaatin pilven. Valitettavasti MyCloudia en päässyt kokeilemaan, koska en löytänyt Splashtop Remotea, jonka päällä MyCloud toimii, Mac-yhteensopivana versiona. Windows-koneella en valitettavasti ehtinyt MyCloudia kokeilemaan.

Asus on liittänyt myös Androidin Movie Studio -sovelluksen pakettiin ja tabletilla on huomattavasti mukavampi käyttää videoeditoria kuin kännykällä. Tosin edelleenkään käytettävyys ja ominaisuudet eivät riitä “oikeiden” editorien tasolle. Sillä kuitenkin pystyy tekemään nopeasti ja helposti parannuksia videoihinsa ja yhdistellä otoksia.

Kun kyseessä on uudella tekniikalla varustettu Tegra 3 -tabletti, on mukaan ympätty näyttävä pelikin: Glowball. Pelin ideana on liikutella hehkuvaa palloa pimeässä tilassa, jossa on jos jonkinlaista estettä, kaadettavaa ja muuta kivaa. Peli on hyvin toteutettu, kaunis ja pyörii mukavasti TF300:lla ja varmasti löytää faninsa. Tabletin näyttö on sopivan kokoinen pelille ja kännykkää suuremmalla fyysisellä koolla pallon ohjaaminen laitetta kallistelemalla on helpompaa kuin pientä kapulaa veivaamalla.

Asus auttaa tehokäyttäjää vielä lisäämällä pakettiin App Backupin ja App Lockerin. Ensimmäisellä voi ottaa sovelluksista ja niiden datasta varmuuskopiot, jotka voi helposti palauttaa samalla sovelluksella tarpeen tullen. Jälkimmäisellä taas voi antaa laitteelle salasanan ja valita sovelluksia joiden käynnistämisen onnistuminen vaatii salasanan syöttämisen. Näiden sovelluksien yhdistelmä on varmasti tervetullut lisä monelle työssään laitetta käyttävälle.

Telakan näppäimistö on tuntumaltaan siis hieman huonompi kuin monissa työkäyttöön kelvollisissa läppäreissä, mutta hakkaa käytännössä kaikki kokeilemani miniläppärit ja useimmat markettimikrotkin. Näppäimistöllä on mukava kirjoittaa pidempääkin tekstiä, koska näppäimien väli on riittävä erottamaan ne toisistaan ja näppäimistön asettelu on onnistunut, ottaen huomioon tilan johon näppäimistö on pitänyt mahduttaa. Tilaa saisi olla hieman enemmän näppäimistön etuosassa, missä kämmenet lepäävät, mutta kunnon alustalla kirjoittaminen ei hankaloidu. Alkuunsa hankaluuksia tuotti kosketuslevy, jota tuli vahingossa hivelöityä esimerkiksi peukaloilla kirjoittamisen aikana, jolloin hiiren osoitin pomppaa esiin ja saattaa siirtää kursorin tekstissä hyvin erikoiseen paikkaan. Muutaman kerran kiroilun jälkeen sitä oppii varomaan tai vaihtoehtoisesti sen saa myös kokonaan pois päältä pikanäppäimellä.

Tabletin painosta johtuen telakkaan liitettynä kokonaisuus ei ole aivan niin tasapainoinen kuin toivoisi. Pöydällä laite pysyy mukavasti pystyssä kunhan ei intoudu liian voimakkaasti tökkimään näyttöä, mutta sylissä käytettäessä kokonaisuus tuntuu etupainoiselta ja meinaa koko ajan kaatua. Telakka ja siinä oleva tabletin kiinnityspiste saranoineen on muotoiltu niin, että pöydällä ollessa painopiste pysyy kohtuullisen hyvin sellaisessa kohdassa ettei spontaaneja kaatumisia tapahtunut.

Läppärin korvaamisen suhteen suurimmat haasteet eivät siis ole sellaisia joihin Asus itse pystyisi suoraan vaikuttamaan. Asus on tehnyt hyvää työtä käyttöliittymänsä kanssa, joka on hyvin selkeä ja helppokäyttöinen. Aivan kuten ICS-tabletilta odottaa saattaa. Kosketuslevyä hipaistessa hiiren osoitin ilmestyy näytölle ja hiiren pysähdyttyä katoaa hetken kuluttua häiritsemästä. Osoitin on tutusti nuolen mallinen, mutta musta ja sinisellä “hohdolla” kehystetty. Näin ollen osoitin erottuu hyvin eri värisiltä taustoilta. Käyttöliittymän osalta edellytykset ovat hyvät, mutta kuten aiemmin mainitsin, Androidin puutteet, tai ominaisuudet, aiheuttavat enemmän harmaita hiuksia ja vaativat työtapojen säätämistä.

Androidilla ei “suoraan laatikosta” ole mahdollista ikkunoida, eli avoinna on kerralla vain koko ruudun kokoinen sovellus. Sovelluksien välillä voi pomppia kyllä avointen sovellusten listasta, mutta työkäytössä on usein tarvetta pitää auki kahta eri sovellusta tai tiedostoa samaan aikaan. Samsungin tuoreissa laitteissa oleva mahdollisuus jakaa ruutu keskeltä kahtia pysty- ja/tai vaakatasossa niin, että saa vierekkäin tai päällekkäin eri sovellukset/tiedostot, olisi mainio uudistus vakio-Androidiinkin. Lisäksi mahdollisuus saada vaikkapa ruudukkona enintään neljä sovellusta ruutuun olisi kiva, mutta koska tätä mahdollisuutta ei ole vielä tarjolla, pitää elää nykytilanteen kanssa. Nyt siis tarpeen tullen pitää hypätä kahden tai useamman sovelluksen väliä tarpeen mukaan tai pitää esim. kännykällä auki sitä toista tarvittavaa sovellusta. Kolmannen osapuolen ohjelmista löytyy ainakin selain, jonka saa minkä tahansa ikkunan päälle, joten mahdotonta kyseisen ominaisuuden toteuttaminen nyky-Androidillakaan ei ole.

Selaimen kanssa haasteita tuo myös se, että kun tabletilla on luontevaa selailla nettiä täysikokoisilla sivuilla, Androidin oma selain usein käyttäytyy erikoisesti tilanteissa joissa on esim. pudotusvalikko, jonka alle jää sivuston muuta aktiivista sisältöä. Silloin saa jännittää minkä klikkauksen tai täppäyksen selain arpoo valituksi. Tämän ongelman voi kuitenkin kiertää sillä, että ottaa vasta Androidillekin julkaistun Google Chromen selaimeksi. Se osaa muutenkin fiksummin esittää sivustot käytettävinä versioina.

Käytin testijakson ajan TF300:aa käytännössä ainoana laitteena jolla tein töitä, surffailin ja puuhastelin muutenkin tietokonemaisia asioita. Täytyy tunnustaa, ettei se ollut tarkotuksena ja tämä “läppärin korvaaminen” -teema tuli testin aikana mieleen. Syykin on selvä: käytin Asusta sellaisiin asioihin joihin olin aiemminkin käyttänyt tablettia, kuten Kindlen lukemiseen, uutisten selaamiseen, jne., mutta lisäksi TF300 alkoi täyttämään sitäkin käyttötarkoitusta, joka ennen oli varattu läppärille. Käytin sitä enemmän ja enemmän kirjoittamisen, esitysten säätämiseen, sähköpostin tehokäyttöön ja kalenterin sekä to-do-listojen päivittämiseen. Läppäri päätyi todella vähälle käytölle testijakson aikana. Vain raskaammat hommat, kuten videoiden ja kuvien käsittely sekä musiikin ja elokuvien katselu jäivät enemmän tietokoneelle. Käänsin tosin muutaman DVD:n tiedostoiksi ja siirsin Asukselle reissussa katsomista varten ja tähänkin käyttöön tabletti sopi hyvin. Näppäimistötelakan lisäakun antaman virran voimin pystyin katsomaan vaikkapa reissatessa täyspitkän elokuvan ja vielä riitti virtaa esitelmän vetämiseen ja normaaliin käyttöön, eli kokemuksen mukaan Asuksen lupaama noin 15 tunnin käyttöaika koko paketille ei ole tuulesta temmattu.

Ulkoiseen näyttöön TF300 liitetään mikroHDMI:n kautta ja tästä johtuen kaivoin läppärilaukusta tablettilaukkuun mukaan pienen nipun johtoja ja liittimiä, joilla sain tabletin kiinni HDMI-, DVI- ja komponentti-liitäntöihin. Tällä paketilla pärjäsin käytännössä koko ajan, koska tarvittaessa kohteesta löytyi DVI-VGA liitin, jos VGA:ta piti jostain syystä käyttää. MikroHDMI:n kautta katsoin pari kertaa myös elokuvan televisioon liitettynä, mutta kuvanlaatu ei ollut aivan DVD:n tasoa. Tähän vaikuttaa todennäköisesti enemmän tiedoston pakkaus, kuin Asuksen kyky antaa kuvaa ulos. Tätä tukee myös se, että YouTuben kautta katsotut videot tuntuivat toistuvan aivan yhtä hyvälaatuisina niin TF300 kautta kuin saman liitännän kautta tietokoneelta katsottunakin.

Asuksen kamerat ovat kohtuullisen hyvät, joskaan ei päästä aivan huippukännyköiden kameroiden laatuun. Takakameran laatu kuitenkin yllätti positiivisesti ja sillä sai silmämääräisestikin huomattavasti parempia kuvia kuin monilla muilla tableteilla. Esimerkiksi iPad2 ja Galaxy Tab 10,1″:n kameroilla ei saanut hämärässä, eikä kunnon valaistuksella yhtä hyviä kuvia kuin Asuksen tabletilla. On kuitenkin huomioitava, että Asus on uusimman sukupolven laite, mutta silti kuvanlaatu yllätti positiivisesti sekä still-kuvissa että videossa.

No onko Asuksen Transformer -tabletista läppärin korvaajaksi? Kyllä ja ei. Androidin ominaisuuksista johtuen sillä varustettu tabletti ei pysty täysin korvaamaan tietokonetta tehokäytössä, ja myös tablettien tietokoneisiin verrattuna vaatimattomampi suorituskyky tulee esteeksi monissa asioissa. Myös käyttömukavuus voi olla joillekin esteenä Asuksen tabletin tehokkäyttöön otolle. Transformerilla pystyy kuitenkin tekemään monet asiat ihan yhtä hyvin kuin tietokoneellakin. Kokonsa ja painonsa puolesta Transformer on mitä mainioin matkakumppani, 3G-mallina yhteydet ovat välittömästi käytettävissä ja Wi-Fi-mallillakin yhteyden saa verkkoon kunhan langaton verkko on tarjolla vaikkapa kännykän jakamana. Omalla kohdalla TF300 sai uudelleenarvioimaan omaa läppärin päivitystä, eli millaisella yhdistelmällä ja kokonaisuudella jatkossa voisi toimia. Hintansa puolesta TF300 telakalla varustettuna on jo markettimikron luokkaa, eli noin 750 euroa, mutta mielestäni ehdottomasti kannattavampi hankinta. Käyttömukavuus ja pidempi käyttöikä ovat Transformerin valtteja vertailussa alusvaatteiden ja kertakäyttöastioiden välissä myytäviin vanhentunutta rautaa ja softaa sisältäviin muovilaatikoihin. Enkä näkisi edes hullumpana yhdistelmänä työmatkalle Transformer-tablettia ja Zenbookia molempia. Vaikka läppäri onkin kompakti, tabletti tuo oman mobiilimman ulottuvuuden kokonaisuuteen samalla kun mukana kulkisi enemmän raakaa laskentatehoa siihen raskaampaan työhön. Niin läppärin kuin Asuksen tabletin kun saa kiinni ulkoiseen näyttöönkin, voi tosin helposti käydä niin että Transformer syö siltikin tilaa läppäriltä.

Vaikka testin aikana muutaman kerran tabletti hyytyi, ei sen vakaudesta ole pahaa sanottavaa. Hyytymiset tuntuivat osuvan sellaisiin hetkiin joina useampi sovellus halusi päivittää tai tarkistaa onko jotain uutta maailmassa. Kun useampi sovellus ottaa samanaikaisesti verkkoon yhteyttä, ei ole ihme että laite joutuu hetken pohtimaan. Hyytymiset ajoittuivat tilanteisiin joissa verkkoyhteys avattiin tai siirryttiin 3G-verkosta Wi-Fiin. Hyytymiset kuitenkin katosivat, kun sovellusten päivityksien tarkastamiseen liittyiä asetuksia säädettiin. Ongelma ei siis suoranaisesti ole Asuksesta johtuva, vaikka nopeammalla muistiväylällä ja sisäisellä flash-muistilla varustettu laite saattaisi tällaiset piikit kestää paremmin.

Kaiken tämän jälkeen on todettava, että Asus Transformer Pad TF300 on laite, jonka palauttaminen testin jälkeen tuntuu suurelta vääryydeltä. Laitteen kanssa ehti muotoutua suhde, jota ei pysty paikkaamaan arkikäytössä olevat näppiksettömät tabletit. Ajatus siitä, että joutuu taas raahaamaan mukana vanhaa läppäriä ei innosta, edes sitä vähää kuin ennen Transformeriin tutustumista. Lisäksi testijakso pisti allekirjoittaneen läppärinpäivityssuunnitelmat täysin uusiksi, koska nyt mielessä siintää ajatus 3G-Transformerista joko TF300- tai Infinity-versioina ja rinnalle joku 13″ – 14″ läppäri, jota varten työpöydälle laittaisi ulkoisen näytön. Valintoja, valintoja, jotka eivät ainakaan helpottuneet.